Kommentointia ja viikonloppu

Aluksi taas kommentointeja kommentteihin.
Mareike: Ihanaa, kun kommentoit :) Mailasinkin jo sulle. Ehkä voitas jouluna soitella?
Jenni: Mä luulin, että sä et lue mun blogia, joten nyt vähän nolottaa toi paasaus noista winxeistä sun muista. Ja tietenkään sun ei tarvi pyytää anteeksi sitä, että Indi tykkää niin winxeistä ku bratzeistaki, onhan se nyt vähän vaikeaa nykyään pitää nelivuotiasta niistä erossa, kun viimeistään kavereilta niistä kuulee kuitenkin. Sitäpaitsi sinähän se kahden lapsen äiti olet, mä olen vaan lapseton ja nuori arvostelija, joten etköhän tiedä paremmin nää asiat :). Ja tosiaan, miten oikeestaan Disneyn prinsessat sitten eroaa niistä? Nuoriahan nekin on, Lumikki on 13 ja Ariel ja Aurora 16 (vai onko Aurora oikeestaan 116?), mutta toisaalta niistä kyllä tajuaa heti että ne on satua. Winxeistä kyllä tajuaa kanssa, mutta Bratzit taas antaa vähän sellasen kuvan että teinin elämän pitäs nykyään oikeesti olla sellasta. Ehkä eniten ärsyttää niissä se, että ne näyttää selvästi alaikäsiltä, mutta silti pukeutuu ja meikkaa aika "seksuaalisesti". Barbit sentään näyttää aikuisilta (paitsi nää uudet MyScenet vai mitä ne on), Bratzit näyttää pedofiilien unelmilta. Joo, se siitä. Mutta oli ihanaa, että olit lukenut ja kommentoinut :) Kiitos tosi paljon leivästä ja salmiakeista, ruisleipä oli vissiin tarpeeks epäilyttävää että sitä ei kukaan tuolta yhteisestä pakastimesta varastanut, joten sain nauttia siitä pari viikkoa joka aamu. Lisätilauksia ei nyt tule mieleen. Jouluna tosin tulee varmaan syötyy kaikkia herkkuja muutenki niin paljon, että ehkä parempi jos en vielä varta vasten ala pyytää mitää fasulta :). Tyttöjä mulla on ikävä, Indiä pitämässä showta ja Niniä hoivaamassa nukkejaan ja nallejaan.
Lotta: Nojoo, toisilla on vähän erilainen käsitys vaihdosta. Tai yleensä opiskelijaelämästä. Tai no, voisin oikeestaan sanoa, että tää mun käsitys on erilainen, suurimmalla osalla kun tuntuu olevan toisenlaiset tavat. Mä olen itseasiassa täällä juonut vielä vähemmän kuin tavallisesti kun ei mua huvita baareihin mennä, kun ei ole niitä läheisimpiä ystäviä mukana. Eikä ymmärrettävistä syistä tule saunasiidereitäkään juotua. Mun alkoholinkäyttö täällä taitaa rajottua porukoiden kanssa juotuun Singapore Slingiin ja ilmasiin alkoholimaistiaisiin lentokentällä...
Äiti: Vai autoradan...Varmasti on Joni innoissaan. Ja luultavasti Tapanikin haluaa päästä kokeilemaan. Sillä on kuitenkin kerrottavana joku tarina, jossa se lapsena olis halunnut leikkiä vastaavalla virityksellä, mutta isoveljet taas tapansa mukaan esti ja pikkuveli oli liian pieni tms. :) Eikö siitä saa ääniä päältä pois? Parempi tietysti jos ei, muuten iskä ja Tapani ei välipäivinä muuta teekään. Ja jos ensi viikonloppuna on Jaanikan vuoro, niin eihän se ole ollenkaan reilua, että Jonikin tulee mukaan! Tai sitten sun pitää ottaa Jaanika erikseen joskus toiste. Mutta jos te ne piparit aiotte viikonloppuna paistaa, niin sitten kyllä täytyy Joninkin päästä mukaan.

Juu, se siitä ja sitten asiaan (jota ei oikeastaan kyllä juuri ole). Lintupuistoon en ole vielä ehtinyt, koska nukuin pommiin eilen ja koska vatsa on ollut kipeä. Sen sijaan kävin eilen ostoksilla (lintupuisto on auki vaan kuuteen ja mä haluan, että siellä on aikaa koko päivä, ja sinne mennessäkin menee aikaa, kun taas ostoskeskukset on auki pitkälle iltaan ja sinne riittää parikin tuntia) ja illan podin vatsaa. Jos sitten huomenna oikeasti sinne menisi, tänään otan rauhallisesti. Nyt tuolla ulkona taas sataa ja ukkostaa, joten ihan hyvä, etten lähtenyt. Ostin eilen yhdet farkut. Niin, ja unohdin viimeksi kertoa löytäneeni vihdoin myös sopivia joulukoristeita sen Sydneystä ostamani kengurujoulupukkikuusenkoristeen lisäksi. Ostin kaksi ihan älytöntä kullan ja vihreän kimalteista muovista norsua kuuseen ja sitten meidän punatulkkujen seuraksi yhden vähän trooppisemman keltaisen linnun. Punatulkut menetti kaikki pyrstösulkansa Nöpön aikoina, mutta tällä uudella linnulla onkin sitten kompensaatioksi pitempi pyrstö.

Lauantaina oli se tentti, joka meni kai ihan hyvin. En ole tosin ihan varma, että mitä paikallinen professori vastauksilta odottaa, mutta kyllä se läpi menee. Ei siis huolia näiden mun kurssien kanssa. Olin kyllä vähän ymmälläni, kun luentosalissa oli laitettu paikalle kysymysvihkosen ja kolmen vastausvihkosen (jokaisen kysymyksen vastaus eri vihkoseen, alakysymykset eri sivuille) lisäksi kaksi narunpätkää. Tenttiä palauttaessani annoin sitten vaan ne vihkoset ja narunpätkät erikseen ja huomasin, että vastaanottaja alkoi sitoa niitä vastausvihkosia toisiinsa sillä narulla ylänurkassa olevasta reiästä. Ahaa... Onneksi vaihtarina saa paljon anteeksi ja onneksi olin ensimmäisiä palauttamassa, niin sillä oli aikaa. Muutenkin oli aika virallista meininkiä, kun jokaiselle oli määrätty etukäteen istumapaikka salissa ja siihen pikkupöydälle eteensä piti niiden papereiden lisäksi mahduttaa oikeaan yläkulmaan oma opiskelijakortti. Iltapäivällä sitten soitti äiti ja Joni. Jonissa on selvää vakooja-ainesta, se kun ihan kysymättä informoi mua, että "sillon kun Tapani oli täällä, sillon ku se kävi Jaanikan synttäreillä, ni se nukkui täällä yön!":). Ajatteli varmaan, että pitää sille Sirje-kummille vähän kertoa, mitä se Tapani täällä Suomessa oikein sen poissa ollessa puuhaa... Joni esitteli myös ylpeänä karkkikaulanauhaansa, jonka "äiti toi Sinkaporesta".

Mutta nyt täältä "Sinkaporesta" tähän. On kyllä ollut tänä viikonloppuna kakaroita ikävä. En mä täällä oikeestaan muuta nyt ikävöikään (sori vaan muut) kuin Tapania ja penskoja. Mutta enää muutama viikko, sitten pääsen halailemaan ja pussailemaan kaikkia edellämainittuja.