Hyvä ruoka, parempi mieli

Eilen ohjelmassa oli ensimmäisen Consumer Behaviour-luennon lisäksi illallinen Clarke Quayssa vaihtariporukalla. Täytyy sanoa, ettei ilta alkanut kovinkaan iloisissa merkeissä minun osaltani. Viisitoista minuuttia ennen lähtöä Tapani sai minulle nimittäin yhdellä ainoalla lauseella aikaan aivan valtavan ikäväkohtauksen. Eihän se tietenkään ollut tarkoitus, mutta niin vain ikävä iski sellaisena valtavana aaltona vähintään yhtä vahvasti kuin ensimmäisinä päivinä. (Ja älkää nyt kuvitelko itsestänne liikoja, ei minulla koti-ikävä ollut, Tapani-ikävä vain.) Lisäksi sain tapaamispaikalla huomata, että olimme lähdössä isolla porukalla, josta tunsin ehkä puolet, ja että tapaisimme Asman ystävineen vasta paikan päällä, joten oikeastaan ketään kovin "läheistä" tuttuani ei mukana ollut. Iso ihmisryhmä ja kova ikävä - voitte varmaan kuvitella, etten menomatkalla ollut parhaimmillani.

Clarke Quayssa tilanne ensin oikeastaan vain paheni. Paikka oli nimittäin iltavalaistuksessa oikein mukavan näköinen (ja täynnä turisteja). Olisin sillä hetkellä antanut melkein mitä tahansa, että vieressäni ravintolaa etsimässä olisi kymmenen vaihtarin sijaan ollut Tapani! Päädyttyämme thaimaalaiseen ravintolaan ikävä sitten helpotti ja unohtui lopulta melkein kokonaan, kiitos hyvän ruuan ("proosallista", sanottaisiin vanhoissa tyttökirjoissa). Söin annoksen, jossa oli paistettuja nuudeleita, katkarapuja ja jotain muuta, vaikea selittää tässä kun ei itsekään tunnista kuin puolet raaka-aineista. Istuin keskellä pöytää, joten kuuntelin vuorotellen keskusteluja molemmilla puolillani ja välillä sanoinkin jotain. Paikalla olivat ainakin Aanchal ja Stephanie, Dominick, Asma, Asman ystävä Kanadasta ja Lekan. Uusia tai uudehkoja tuttavuuksia olivat Aurelie (Ranska), Justin (USA), Ed (Lontoo) ja yksi australialainen poika.

Ruuan jälkeen käveltiin vielä vähän alueella ja käytiin Häagen-Dazsista jäätelöt. Otin vadelmasorbettia, mutta se oli kyllä pettymys. Olisi vaan pitänyt ottaa jotain ihanannäköistä suklaista suklaa-suklaapalajäätelöä tms, varsinkin kun hinnat oli Suomen tasoa (siis ennemmän Helsingin tasoa kuin Savonlinnan tai jopa Oulun) ja pallot pieniä. Suurin osa porukasta lähti baariin, mutta onnekseni myös Justin, Lekan ja Ed olivat suuntaamassa takaisin PGPR:n, ettei minun tarvinnut mennä yksin. Metrossa sain kyllä kiittää semi-nörttiyttäni: huomasin yhtäkkiä olevani keskellä keskustelua windowsista, linuxista ja os:stä. Pääsin tietysti ylpeilemään linuxin suomalaisperäisyydellä, vaikka Justin (joka asiasta puhui lähinnä yksinään muiden nyökytellessä) olikin apple-miehiä. Itseasiassa piti vähän epäilyttävinä über-nörtteinä ihmisiä, jotka käyttää ainoastaan linuxin ilmaisversiota :) Ilmaisin kyllä vastalauseeni. Ed totesi jossain vaiheessa keskustelua, että hänellä windows on kyllä toiminut aina ihan hyvin. Nörtin kanssa kohta kolme vuotta seurustelleena minulla oli vaikeuksia peittää "uuuu!"-reaktiotani ja vaistomaisia paria askelta taaksepäin, mutta Justin ei näyttänyt olevan aivan yhtä intohimoinen asiansa suhteen, tai sitten oli tottunut keskustelemaan aiheesta "normaalien" ihmisten kanssa. Olisi ehkä pitänyt ystävällisesti neuvoa Ediä, että on lauseita, joita ei tietyissä piireissä kannata päästää suustaan, vaikka olisikin rehellisesti sitä mieltä...(Muille varoitukseksi: vastaavia lauseita ovat mm. "Liv Tyler oli nappivalinta Arweniksi!", "Eugen Schaumann ei ollut yhtään parempi ihminen kuin nykyiset muslimiterroristit ja itsemurhapommittajat" tai "Eikö Suomi ollut oikeastaan takinkääntäjä toisessa maailmansodassa?")

Tänään alkoi sitten viimeinenkin kursseistani, Asia Pacific Business and Society. Tuan (se vietnamilainen welcome buddyni) sattui samalle kurssille ja ystävällisesti neuvoi minulle vielä luennon jälkeen, miten täällä käytetään printteriä ja kopiokonetta (kun ne pitää maksaa sillä cashcardilla). Täällä kun pitäisi jokaiselle luennolle tulostaa aina luennon powerpointit itselleen. En ole ihan vielä käsittänyt, mitä hyötyä siitä on, näänhän minä ne sieltä kankaaltakin, mutta maassa maan tavalla. Ideana ehkä on, että niihin kirjoitetaan muistiinpanoja ja sitten niitä käytetään kertaamisessa? Mutta muistiinpanot voisi kyllä kirjoittaa muullekin paperille ja kerrata voi koneeltakin. Ihmetyttää nimenomaan se, että vaikuttaa siltä että se niiden mukanatuominen on vähän niinkuin pakollista. Vaihtarina sitä voi tietysti aina helposti luistaa kaikesta vetoamalla tietämättömyyteen ja kulttuurieroihin ;)

Eikä vaikuta liialliselta tuo työmääräkään verrattuna Mikkeliin. Paikalliset vaikeroi, kun tossa kurssissa pitää joskus lukea seuraavalle luennolle tai tutor-tunnille kirjan kappaleen lisäksi kaksikin muutaman sivun artikkelia. Mulla ei ole mitään ongelmaa, kun olen tottunut lukemaan kirjasta 30 sivua ja 15-sivuisen artikkelin seuraavaksi päiväksi...Tai ryhmätyöt sitten. Luennoitsija valitteli, että meillä on yhdessä vaiheessa vain muutama viikko aikaa kirjoittaa 15-sivuista ryhmätyötä. Mikkelissä tehdään 30-sivuisia töitä viikossa! Sitäpaitsi 15 sivua neljälle hengelle on vaan pari sivua per henkilö; tuntuu ihanalta sen jälkeen kun on viimeksi pakertanut 50 sivua bachelor's thesistä ihan yksin! Ja Consumer Behaviourissa pitää kirjoittaa lukukauden aikana kaksi esseetä - kaksi sivua kakkosen rivivälillä! Tulee suorastaan ongelmia tiivistää noin paljon, kun yleensä on joutunut kirjoittamaan 5-10 sivua. Tietysti täytyy ottaa huomioon, että mulla on täällä vaan kolme kurssia kun paikallisilla on jotain viisi. Mutta kun on tottunut ahtamaan lukukauden asiat kolmeen viikkoon, niin niiden venyttäminen koko lukukaudeksi tuntuu nyt kevyeltä ja helpolta :). Nojoo, kyllä sitä nyt iloitaan, mutta saapas nähdä, kun oikein hommiin päästään...

Tänään pääsen illalla näkemään asukastovereitani, kun meidän kerroksessa pidetään asukaskokous, jossa valitaan "cluster reader", eli jonkinlainen kerroksen vastuuhenkilö. Huomenna on suunnitelmissa käydä ostamassa kurssikirjat ja kirjastossa tulostelemassa kaikenlaista. Kotitehtävinä pitäisi kans lukea muutama artikkeli ja sitten niitä kirjoja. Saatan myös eksyä postiin, joten kortit lähtee liikkeelle ehkä jo ennen viikonloppua tai maanantaina ainakin. Lauantaina mennään ehkä sinne eläintarhaan sitten vaihtariporukalla, mutta se on vielä aika alustava suunnitelma, eikä mitenkään varma. Joku päivä ajattelin käydä katselemassa Asian Civilizations Museumia kans, kun kehuja olen kuullut. Ja voisihan sitä ehkä jossain ostoskeskuksessakin poiketa, kotilukemisia lukuunottamatta kun on taas vapaata tiistai-iltapäivään saakka :).