15.8.06

Ensimmäinen luento

Kannattaisi ehkä lukea tarkemmin kurssin aikataulu tai käyttää hiukan aivojaan. Normaalisti mulla nimittäin alkaisi tiistaipäivä klo.11.00 Asia Pacific Business and Societyn tunnilla. Koska kyseinen kurssi on kakkostason kurssi (muut mulla on kolmostason, ts. tarkotettu kolmannen vuoden opiskelijoille ja niissä on kolme tuntia luentoa/viikko) siihen kuuluu viikossa kaksi tuntia luentoa ja yksi "tutorial", jonkinlainen pienryhmäkertaustunti siis kai. No mitään kertaustuntia ei voi tietenkään pitää, jos ei ensin ole ollut luentoa. Tämä välähti mulle päähän muutamaa minuuttia ennen yhtätoista, kun istuin jo luokkahuoneen ulkopuolella odottamassa, se luento kun on vasta torstaina. Odottelin siinä sitten vielä yli yhteentoista, mutta koska ketään ei näkynyt, palasin PGPR:n katsomaan netistä sitä aikataulua. Ja jos nyt oikein ymmärsin, niin nämä tutoriaalit alkaa vasta parin viikon päästä. Tällänen lienee selvää paikallisille, jotka on tottunu tälläseen järjestelmään opinnoissaan jo ainakin vuoden ajan, mutta tiedänpähän minäkin nyt...

Varsinainen koulunkäyntini täällä alkoi siis sitten klo.15-18 Product and Brand Managementilla. Kurssi vaikutti aika samanlaiselta kuin Suomessakin. Vaihto-oppilaita ei mun lisäkseni tainnut olla kuin yksi ruotsalainen ja yksi kiinalainen. Kaikki meni muuten hyvin, mutta kun paikalliset antoi mielipiteisiinsä esimerkeiksi paikallisia tuotteita ja brändejä, tai kansainvälisiä tuotteita tai brändejä, mitä Suomesta ei saa, niin olin välillä vähän ulkona. Jos luennoitsija esim. kysyy esimerkkiä uudesta tuotteesta ja joku opiskelijoista ehdottaa brändin X uutta muovipakkausta tiivistemaidolle, niin mun on vähän vaikea sanoa siihen mitään, kun ei ole aavistustakaan siitä minkälaisessa pakkauksessa sitä on ennen myyty tai minkälainen tää uusi pakkaus on. Ja sitten tuli kyllä yks keskustelu, jossa mun teki mieli huutaa väliin, että "siis mitämitäMITÄ? Mistä IHMEESTÄ te puhutte? Ette voi olla tosissanne?!". Opettaja kun kysyi esimerkkiä uudesta tuotteesta, niin eräs tyttö ehdotti "kannettavia hoikistavia laitteita". Joo, ymmärsin kyllä mistä se puhu, koska oon nähny näitä täällä ostoskeskuksissa; sellanen "vyö", joka laitetaan vatsan tms ympäri ja sitten se muka hoikistaa jumppaamalla lihaksia. Siis oottehan te nähny näitä tv-shopissa. Näitä mainostetaan täällä jokaikisessä elektroniikkaliikkeessä näyttävästi. No, sitten opettaja alkoi selittää tuoteen ominaisuuksia, että näissähän on siis se hyvä puoli, ettei tarvitse mennä enää mihinkään ammattilaiselle, jolla on laihdutuslaite, vaan sellasta voi käyttää ite. Ja lisäksi joitakin voi nolottaa, jos ne nähdään menevän laihdutuslaiteklinikalle tms. Tässä vaiheessa olin suunnilleen leuka lattiassa. Siis täällä IHAN OIKEESTI uskotaan, että jollain laitteilla voi laihtua? Ja on oikeasti siis jotain ammattilaisia, joilla näitä on? Suomessahan näitä myydään vaan tv-shopissa. Ja siis hetkinen, vastahan Suomessa tällänen ns.sauna belt valittiin vuoden huuhaa-tuotteeksi (vaikka se olikin vähän erilainen, mutta toimii todennäkösesti yhtä hyvin). Täytyy sanoa, että jätti mut kyllä odottamaan mielenkiinnolla jatkokurssia. Mitä muita kulttuurisia eroavaisuuksia mahtaakaan paljastua kuin singaporelaisten vankkumaton usko kaikenlaisiin koneisiin ja laitteisiin!

Mutta siitä tossa kurssissa olen kyllä innoissani, että kurssin loppupäässä saadaan osallistua ihan oikeeseen tuotekehittelyprojektiin tms paikallisen yrityksen kanssa! Siitä tulee kai vähän jonkinlainen "kilpailu" ryhmien kesken ja paras palkitaan tms. Tosin mulla taas voi tuossa olla miinuksena se, etten tunne paikallista kulttuuria niin hyvin, joten en myöskään osaa sanoa, mikä paikallisiin vetoaa. Ja se, ettei paikalliset taida haluta oikein vaihtareita ryhmiinsä, kun vaihtareiden ei monesti tarvitse välittää arvosanoista, riittää läpipääsy, joten ne ei aina panostakaan niin kovasti... Saa nyt nähdä kun ens kerralla aletaan ryhmiä muodostaa. Jonkunhan mut on pakko ottaa, kun ryhmistä tulee 6-8 henkisiä ja vaihtareita on vaan 3 :) Siinä on vaan se, että sitten sellasia ottaa yleensä ne, jotka ei niin välitä arvosanoistaan, ja mun perfektionismini kai vaatii täällä kuitenkin jonkinlaista pärjäämistä.

Olenpa muuten kuullut jo kauhutarinoita täällä käytössä olevasta "käyräarvostelusta" eli suhteellisista arvosanoista, eli juuri siitä mikä on Suomessa käytössä yo-kokeissa. Toisin sanoen aina tietty prosentti luokasta saa parhaan arvosanan ja tietty prosentti ei pääse läpi. Jos koko luokalla menee siis tosi hyvin, niin keskinkertasella tuloksella voi reputtaa. Ja toisaalta, jos menee huonosti, niin käyrä voi nostaa ylemmäs. Pitää siis toivoa, etten ole missään huippuluokassa. Mullakaan kun siis arvosanoilla ei muuten ole väliä, kunhan pääsen läpi. Paitsi tietysti mulle itselleni.

Huomenna sitten klo.12-15 Consumer Behaviour, jota kans odotan ihan innolla. Huomisiltana mennään kai Clarke Quayhun illalliselle, se on siis jonkinlainen satama-alue, joka on ihan tehty illanviettoa varten. Ainakin Asma ja joku Asman kaveri, joka on täällä käymässä on tulossa. Varmaan Aanchalkin, kun se puhui aiemmin haluavansa sinne syömään. Mutta tässä taas kaikki tällä kertaa.